Snowdonin valloituksen jälkeen suunnattiin auton nokka kohti etelää ja Lontoota. Viiden päivän reissaamisen jälkeen oli aika hylätä Walesin vihreät niityt, turkoosi meri ja vuoristoilma.
Erityisesti Walesista jäivät mieleen uskomattoman kauniit biitsit, joita varmasti löytyisi vielä lisää kymmenittäin, kunhan olisi aikaa etsiä. Lounais-Walesiin haluan ehdottomasti uudelleen paremmalla ajalla. Ja jos vielä olisi yhtä hyvät ilmat kuin meillä sattui olemaan, niin sen parempi.
Lähdimme ajamaan Snowdonilta ihan hyvissä ajoin, olisikohan kello ollut yhden tai kahden paikkeilla. Luulimme, että meillä on älyttömän paljon aikaa siihen, kunnes auto piti palauttaa Heathrown Hertzille. Siksi suunnittelimmekin muutaman tunnin pyörähdystä lähes matkan varrelle sattuvaan Shakespearen synnyinkaupunkiin Stratford-upon-Avoniin.
Mutta. Mitä etelämmäs matkaa teimme, sen pahempiin ruuhkiin jouduimme jatkuvasti. Tuntitolkulla matelimme hirveissä moottoritien ruuhkissa, ja ainoastaan aika liikkui vääjäämättömästi eteenpäin. Lopulta ehdotin R:lle Stratford-upon-Avonin skippaamista, sillä olin ihan varma, ettei ehditä Heathrowlle ajoissa. Enkä halunnut enää kalliiseen autovuokraan yhtään lisää myöhästymismaksuja.
Stratford-upon-Avonin löydyttyä parkkeerattiin auto hätäisesti mahdolliselle sakkopaikalle ja etsittiin lähes ensimmäinen ravintola, jossa käytiin pikaisesti syömässä. Sen jälkeen hölkättiin takaisin autolle ja jatkettiin matkaa.
Tästä syystä Stratford-upon-Avon jäi minulle suureksi osaksi tuntemattomaksi, mutta kyllä pikaisella autokierroksella ja pienellä kävelyllä jotain hahmotti. Kaupunki näytti ihan viehättävältä paikalta.
Auto palautettiin lopulta autovuokraamoon juuri ennen palautusajan umpeutumista, eikä lisämaksuja onneksi tullut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti