torstai 13. maaliskuuta 2014

Maailman hienoin sateenkaari

Lontoon tyypillinen sää tammi- ja helmikuussa oli varsin vaihteleva. Aurinko paistoi tosi useasti, mutta yhtä useasti satoi myös vettä.

Aurinko saattoi paistaa pilvettömältä taivaalta, kunnes kaksi tuntia myöhemmin taivas oli sadepilvistä raskas. Opin pitämään sateenvarjoa mukanani aina, vaikka kuinka täydelliseltä ilma olisi vaikuttanut juuri sillä hetkellä.

Ystävänpäivän tuntumilla lähdettiin ystäväni S:n kanssa sadepäivän kävelyretkelle jokivarteen. Sää oli siitä hauska, että vettä vihmoi ikävästi naamalle. Kävelyretken puolessa välissä aurinko paistoi ja vettä satoi samaan aikaan. Tiedätte kyllä, mitä siitä seurasi. Maailman upein sateenkaari! En ole ikinä aiemmin nähnyt sateenkaarta, jonka molemmat päät ovat näkyvissä.

Taivaan ihmeteot eivät siihen loppuneet, vaan ensimmäisen sateenkaaren päälle tuli vielä toinenkin sateenkaari. Vaikka kuvat on otettu hätäisesti vain kännykkäkameralla, näkyy kuvista se, miten sininen ja aurinkoinen taivas sekä pilvinen ja sateinen taivas kerrostuivat päällekäin.























Tulimme S:n kanssa siihen lopputulokseen, että ehdottomasti kannatti tämän näyn takia lähteä sadepäivän kävelylle. Suomessa olisimme tuskin kyenneet moiseen urotekoon.

4 kommenttia:

  1. Se oli upea sateenkaari se.

    Tiedätkö mitä, epäilen että mun älykäs puhelin meni rikki juuri tuon sateenkaaren vuoksi. Otin siitä kuvia, vaikka satoi vettä. Myöhemmin samana päivänä puhelin sanoutui irti yhteistyöstä. Ja nyt ne vihdoin pari päivää sitten kertoivat mulle huoltoliikkeestä, että laite on korjauskelvoton, koska se on saanut jostain kosteutta. :/

    Noh, ainakin näin tuon sateenkaaren. Puhelimiahan saa uusia.

    Mukavia päiviä sinne,
    terveisin ystäväsi S.

    VastaaPoista
  2. Uskomattoman hieno sateenkaari. Ja muutenkin mahtava lukea sun juttuja pitkästä aikaa (siitä on jo 8 vuotta ku amk:lla yhessä kirjoteltiin!!). Kaikki muut lukijat varmaan tietää, miten päädyit sinne töihin. Niin, että voitko kertoa mullekin? Saara

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anteeksi myohainen vastaus, en oo paassy koneelle pitkaan aikaan. Ex-tyokaverin Facebook-sivuilta hoksasin, etta assarin paikka on vapaana ja paatin kysella vahan paikasta. Yhtakkia ne ottikin mut, niin lahdettavahan se oli. Ja kylla toi kahdeksan vuotta tuntuu ihan kasittamattomalta, mihin se kaikki aika meni ja kuinka nopeesti!

      Poista