Glasgow kuvina

 

Kauneimpia Joululauluja laulettiin Wellingtonin kirkossa, joka sijaitsi tiellä nimeltä Southpark Ave (OMG! They killed Kenny!).

Kirkko oli suoraan Skotlannin yliopistoa vastapäätä. Yliopistokin oli mukavasti lauantaisin auki vierailijoille, joten kävin tekemässä kävelykierroksen yliopiston tiluksilla. Rakennus oli iso, vanha ja kaunis. Sen sisäpihalla oleskelevilla miehillä oli menossa keskiaikaiset treenit. Osa piti kilpiä ja miekkoja käsissään ja osa yritti tehdä niihin osumaa muun muassa kirveillä ja tylppäteräisillä miekoilla. Hauskaa näytti olevan, ja minä yritin salaa kuvata innokkaita taistelijoita.

 

Yliopisto sijaitsee kukkulan päällä, joten sen takaa avautuivat ihan kivat maisemat kaupunkiin ja Clyde -joelle.

Glasgow ei ole mitenkään pieni kaupunki. Siellä on väkeä noin 600 000, joten kaupunki on isompi kuin esimerksi Suur-Helsinki. Autolla ajaessa kaupungin koko hahmottui parhaiten. Glasgowsta löytyy jopa maanalainen, mikä yllätti minut.

Edinburghin keskusta on pieni ja sen ehtii nähdä hyvin päivässä. Glasgow puolestaan vaatisi vähän enemmän aikaa, jotta sen pystyisi ottamaan täydellisesti haltuun.

 

Glasgow oli minusta hauska sekoitus vanhaa ja uutta, konservatiivista ja modernia rakentamista. Jotenkin kaikki näytti toimivan ihan hyvin yhteen, ja kaupungissa oli vähän suurkaupungin kiireistä tuntua.

Kerkesimme pyörähtää myös Glasgown kävelykadulla, Sauchiehall Streetillä, josta näytti löytyvän samat kaupat ja kahvilat kuin Lontoostakin. Tosin Lontoosta ei ole löytynyt naamaripäistä katusoittajaa, niin kuin Glasgowsta!

Toistamiseen Skotlannissa

 

 

Oli niin siistiä päästä tämän vuoden aikana vielä toistamiseen Skotlantiin. Maaliskuussa tehdystä matkasta jäi hirveä palo takaisin tuohon taianomaiseen maahan. Kaikista kiehtovin Skotlanti löytyy minusta Ylämailta, mutta marraskuun lopun viileydessä ja pimeydessä oli mukava pitäytyä tällä kertaa kaupungeissa.

Pääsin myös ensimmäistä kertaa tutustumaan Glasgowhun, joka jäi kiireisen aikataulumme vuoksi kokonaan väliin maaliskuun viikon kestäneellä reissullamme.

 

 

Tällä reissulla yövyttiin kirkon maksamina Premier Inn -hotelleissa, ja yöpymiseen kuului lisäksi buffet-aamiainen, joka oli minulle hotelliyöpymisen ohella harvinaista herkkua!

Muutenkin meidän uudempi Skotlannin reissu tuntui hauskasti siltä kuin vanhemmat olisivat lähettäneet kaksi nuorta tyttöään keskenään heidän elämänsä ensimmäiselle pidemmälle reissulle. Auto oli tankattu ja huollettu valmiiksi sekä hotellit ja aamiaiset varattu etukäteen. Hupaisinta oli saada käteen bensa- ja ruokarahaa, joilla piti pärjätä seuraavat kolme päivää. Viimeisenä päivänä eli sunnuntaina kirkkomme johtajalta tuli huoliviesti sosiaalikuraattorillemme, että jos meitä alkaa kauheasti väsyttää kesken paluumatkan Lontooseen, voimme etsiä lähimmän hotellin, lepäillä siellä yön yli ja ajaa vasta maanantaina takaisin kirkolle. Kuinka äärimmäisen, äärimmäisen ystävällistä ja söpöä! :) Tunsimme kuitenkin olevamme niin terävässä kunnossa, että ajoimme suoraan Lontooseen.

Premier Inn sijaitsi Clyde -joen varrella muutaman kilometrin päässä ydinkeskustasta. Lähes seinänaapureina olivat Skotlannin BBC, tiedekeskus, SSE Hydro -konserttikompleksi sekä SECC eli Scottish Exhibiton and Conference Centre. Jokivarsi tuolta kohdin oli hyvin modernia arkkitehtuuriltaan. Hotellin ikkunasta oli hieno näkymä joelle sekä SSE Hydro- ja SECC -rakennuksille.

Aamusella tein muutaman minuutin pikaisen lenkin jokivarteen ja hätäisesti kuvailin edessä aukenevia maisemia ennen kuin suostuin istahtamaan autoon ja ajamaan Wellingtonin kirkolle. Siellä saimme auton parkkiin kadulle, jonka jälkeen meille jäi vielä muutama tunti aikaa tutustua kävellen Glasgown keskustaan.