tiistai 6. toukokuuta 2014

Tate Britain




Taidemuseo Tate Britain sisältää kattavan kokoelman brittiläistä taidetta 1500-luvulta nykypäiviin. Tunnetuimmat brittitaiteilijat J. M. W. Turner, John Constable ja Henry Moore ovat hyvin edustettuina.

Rakennus on upea ja taidenäyttely ihanan käytännöllisesti toteutettu.

Erityisen fiiliksissäni olin kaikista Lontooseen liittyvistä taideteoksista, joista näkyi kuinka Lontoo on ajan kuluessa muuttunut. Maalauksissa oli jotakin tuttua ja silti niin vierasta.
JMW Turner; London from Greenwich Park 1809

Greenwich Park 2014





Balthazar Nebot; Covent Garden Market 1737 
Covent Garden 2014
John Constable; Branch Hill Pond, Hampstead Heath 1825 
John Constable; The Opening of Waterloo Bridge 1832
Minulla ei ollut juuri minkäänlaisia odotuksia Tate Britainista, mutta tykkäsin taidemuseosta lopulta ihan tosi paljon! Tunnetuimmista taiteilijoista erityisesti Turner ja Moore tekivät suuren vaikutuksen ja nykytaiteen puolikin oli tosi hieno. Tarkoitukseni oli vain kävellä taidenäyttely lävitse ja jatkaa matkaa Kensingtoniin tuijottelemaan suurlähetystöjä, mutta lopulta aikaa vierähti museossa niin paljon, etten ikinä selvinnyt sinä päivänä Kensingtoniin asti.

maanantai 5. toukokuuta 2014

Jokivarsikävelyllä

Hurjaa, ensi lauantaina tulee kuluneeksi tasan neljä kuukautta Lontooseen muuttamisestani. Paljon olen ehtinyt tehdä kaikenlaista, mutta tekemättömien asioiden lista kasvaa päivä päivältä pidemmäksi.

Aika on mennyt ihan kauhean nopeasti. Ihan liian nopeasti. Tuntuu siltä, ettei mikään aika riitä Lontoon näkemiseen ja kokemiseen. Uusia, ennenkokemattomia juttuja on vielä paljon edessäpäin, mutta samalla haluaisin palata uudestaan ja uudestaan jo vanhoihin löytämiini lempipaikkoihin. 



Yksi rakkaimmista lempijutuistani täällä on kävely Thames -joen vartta pitkin. Lempireittini kulkee Westminster -sillalta aina London Bridge -sillalle saakka.

London Eyen kohdalla on aina jonkinlaista häppeninkiä menossa. Siellä on paljon ihmisiä, hauskoja katutaiteilijoita ja yksi aivan ihana katumuusikko, joka laulaa ja soittaa kitaraa kuin enkeli.


Seuraavaksi reitille osuu Southbankin skeittiparkki, jossa tällä hetkellä taistellaan siitä, siirretäänkö se pois uuden kulttuurikeskuksen tieltä vai saako se jäädä omalle paikalleen.

Skeittipuiston jälkeen Waterloo Bridgen alta löytyy Southbank Centren Book Market, joka on koko eteläisen Englannin ainut ulkona sijaitseva kirjakirpputori. Kirjamarkkinat ovat auki päivittäin, satoi tai paistoi.



National Theatre

National Theatren luona voi testailla vakuuttavia ilmeitä tuleviin teatterinäytöksiin. Toinen matkan varrelle sattuva teatteri on Shakespeare's Globe, joka on rakennettu juuri sellaiseksi kuin se oli Shakespearen aikana 1600-luvulla.

Reitti alittaa lähes kymmenisen erilaista siltaa, joissa jokaisessa on omat erityispiirteensä. Myös siltojen alta löytyy vaikka mitä siistejä juttuja!









Ihmettelen miksei esimerkiksi Oulussa ole tajuttu hyödyntää sen kaunista jokea. Kuinka upea Oulujoen varresta tulisikaan, jos siellä olisi kahviloita, ravintoloita, leikkipuistoja, skeittiparkkeja, venevuokraamoita ynnä muuta. 

perjantai 2. toukokuuta 2014

Näkymiä Primrose Hilliltä

Regent's Parkin yhteydessä on pienempi puistoalue, Primrose Hill, jonka keskellä sijaitsee lähes 80 metriä korkea kukkula. Sieltä avautuvat upeat maisemat Lontoon keskusta-alueille ja vieläpä ilmaiseksi. Näköalapaikka on kuin Hampstead Heathin Parliament Hill, mutta Primrose Hilliltä näkyy myös iki-ihana London Eye.



Tyhmyyttäni en hoksannut ottaa picnic -vermeitä mukaan retkelle, mutta istuskelin aikani kukkulalla ottamassa aurinkoa ja seuraamassa ihmisiä. Mansikat olisivat tietenkin olleet vielä piste i:n päälle. 
Minibudjetilla matkustavien kannattaa käydä jommassa kummassa puistossa, Hampstead Heathissa tai Primrose Hillillä, ihailemassa Lontoon skylineä. Ilmaista on, ja kaunista!

torstai 1. toukokuuta 2014

Kevät Regent's Parkissa




Harmittaa, kun postaukset ovat laahanneet niin myöhässä, etten ole missään välissä ehtinyt hehkuttaa kevääntuloa Lontooseen! Jo helmikuun lopussa ensimmäiset hennot vaaleanpunaiset kukkaset ilmestyivät tiettyihin puihin. Maaliskuun alussa loput puut alkoivat vihertää ja kukkaistutukset laitettiin tienvarsille ja puistoihin.

Maaliskuun loppu oli pahinta siitepölyaikaa, mutta nyt allergialääkettä ei ole tarvinnut käyttää enää muutamaan viikkoon. Ehkä me ollaan täällä jo ohitettu kevät ja kesä kolkuttelee ihan nurkan takana!

Ja olipa kyllä niin ihana siirtyä kevätaikaan. Skippasin tänä vuonna talven kokonaan, joten olen elänyt viime syyskuusta helmikuun loppuun saakka syksyssä. Tuntui aivan uskomattomalta, että elämäni pisin syksy päättyi vihdoin ja niinkin kauniiseen asiaan kuin kevääseen.

Viime maanantaisena vapaapäivänä lähdin tutustumaan yhteen Lontoon kuninkaallisista puistoalueista, Regent's Parkiin. Puisto on ollut alunperin Henri VIII:n metsästysaluetta, mutta nykyään se on kaikille avoin puisto, josta löytyy nurmialueita, tuhansia lintuja, kahviloita, kuningattaren ruusutarha sekä Lontoon eläintarha.

Puistossa oli itse asiassa enemmän lintuja kuin ihmisiä, vaikka ihmisiäkin oli maanantai-iltapäiväksi ihan mukavasti. Lintukammoisille puisto on oikein hyvää aluetta kohdata pelkonsa. Niitä on ihan joka paikassa (ilmassa, nurmikolla, polulla, vedessä) ja ne ovat niin kesyjä, että kävelevät pitkänkin matkan vierelläsi.



Lontoolaiselle turistille virallinen puistokausi on siis alkanut! Tarkoitukseni oli käyttää koleat ja sateiset kuukaudet museoiden ja taidenäyttelyiden nuohoamiseen ja nämä ihanat kesäkuukaudet puistosurffailuun. Lontoossa vain noita museoita ja taidenäyttelyitä on niin paljon, että olen tuostakin tavoitteesta pahasti myöhässä.

Hyvää vappua, rakkaat lukijat!